Se on välähtänyt nopeammin kuin salama.
Jättänyt jälkensä.
Katkenneita runkoja ja rikkinäisiä sähkölaitteita.
Sekä kauniin valon ja raikkaan ilman jälkeensä.
Puristavan tuskan sydämessä.
Mutta myös paljon hyvää ja kaunista.
Vaihderikkain kesäni ikinä.
Paras kesäni.
Paljon on jäänyt tekemättä.
Vielä enemmän on tullut tehtyä.
On tullut itkettyä.
Surusta.
Ilosta.
Ja jopa pelosta.
Vielä enemmän on naurettu.
Vatsalihakset kipeäksi, ja enemmän.
Suurin rikkaus koko kesässä on ollut ystävät.
Monta uutta kaveria.
Ja ystävät, sitäkin rakkaampia.
On kokeiltu omia rajoja.
Menestyksekkäästi.
Eri asia onkin kenen kannalta asiaa katsotaan.
On tullut ihastuttua.
Ja se satuttaa.
Tuntuu että tämä olisi jotain enemmän.
Selittämätöntä.
Kesällä olen elossa.
Kohta on syksy.
Kaunista, mutta surullista.
Kaikki kuolee.
Kommentit