Mul on ollu ihan liikaa ajatuksia...
Tuskin ketään edes kiinnostaa, mut on pakko kirjottaa jotain, kahdesta syystä, toinen on se, että näytän että minä, tai tämä blogi ei ole kuollut, ja toinen se, että mulla räjähtää pää jos en saa kirjottaa mitään...

Mulla on alkanu pyörii päässä se yks vitun homppeli...
Mulle on kaks kertaa tehty paskasesti, jätkät siis, luottamus varisee ku lehet syksyllä puista. Enkä oo vieläkä oikeesti toipunu siitä toisesta tapauksesta.
Mulla ei onneks ole enää mitää tunteita sitä kohtaa, mut en tajua miten ihminen voi tehä niin toiselle. Sitä paitsi yhellä kaverilla on ihan älyttömän hyvä neuvo "Vaihda suru vihaksi, se on helpompaa." Ja se on harvinaisen totta, oon alkanu puhumaan kauheesti paskaa siitä tyypistä, ajattelen et se on ihan mulkku ja muuta, ja välil se tuntuuki hyvälle, siis omasta puolestani.
Mut sit oon alkanu kelaa, et kaduttaakohan sitä ikinä? Ku se tietää ihan varmast et miä dissaan sitä. En haluis sille kuitenka sillee mitää pahaa... Toivon vaa et voitas olla ne kaverit mitkä joskus oltii, se hölmö jätkä joka nauratti aina vedet silmii, ja se kaheli tyttö joka kilju aina ku sitä tökkäs kylkee... Mut en saa takas sitä enää ikinä.

Elämä menee etee päin, ihmiset vaihtuu, kukaa ei selvii hengis elämäst. Sen pitää opettaa meitä, se on peli minkä sääntöi kukaa ei osaa, mut niihin voi ite vaikuttaa. Toiset vetää sen kunnolla ja hyvin, toiset vetää ihan reisille.

Mitenköhän miä vedän?
Koulu menee miten menee, pitäs alkaa ottaa seki vakavasti. Pitäs käyä koiran kans pitemmil lenkeil. Pitäs lopettaa tupakointi. Pitäs vähentää jälki-istuntoja. Pitäs alkaa olee masentumatta niin helposti, ajatella positiivisesti.

Mut mitä miä sit teen hyvin?
En miä tiedä.
Kaverit sanoo et osaan valita aina oikeet sanat oikeesee kohtaa. Mut miks en sit ite ole onnellinen? Onnistun ehkä hoitaa kaverien ongelmia, mut omat asiat menee vaa enemmän solmuu. Tai sit vaa luulen niin.
Oisinhan miä hyvä kouluski jos jaksaisin lukee.

Tänääki oli ulkona ihan saatanan kivaa, pelästyin vitusti, ja siellä oli yks söpö poika, mut en haluu ihastua siihen.
En halua et kaikki menee päin helvettiä.

Taas.